Lasten myrkytystilanteet ovat melko yleisiä, erityisesti 1–5-vuotiaiden lasten keskuudessa. Suomessa Myrkytystietokeskus saa vuosittain tuhansia yhteydenottoja lasten myrkytystapauksista. Suurin osa tapauksista tapahtuu kotona, ja ne liittyvät lasten luontaiseen uteliaisuuteen ja kyvyttömyyteen tunnistaa vaarallisia aineita. Lasten pienempi kehon koko ja paino tekevät heidät alttiimmiksi myrkyn vaikutuksille.

Suurin osa myrkytyksistä on ehkäistävissä turvallisella säilytyksellä ja lapsen valvonnalla. Tavallisin myrkytysreitti on nielty myrkky (esim. lääkkeet tai pesuaineet). Lääkkeet, pesuaineet, liuottimet ja myrkylliset aineet tulee säilyttää lasten ulottumattomissa lukituissa kaapeissa. Esimerkiksi puhdistusaineiden käyttö on pidettävä hallinnassa, kun lapset ovat paikalla. Pidä myrkytystietokeskuksen numero helposti saatavilla: 0800 147 111.

Yleiset myrkytysreitit

Suun kautta (nielty myrkky):

Lääkkeet (esim. kipulääkkeet, masennuslääkkeet).

Kotitalouskemikaalit (pesuaineet, desinfiointiaineet).

Myrkylliset kasvit, marjat tai sienet.

Myrkylliset aineet, kuten bensiini tai liuottimet.

Ihon kautta (imeytyminen):

Kemikaalit tai hyönteismyrkyt.

Hengitysteitse:

Kaasut (esim. hiilimonoksidi, ammoniakki).

Aerosolit ja höyryt (esim. maalit, liuottimet).

Silmiin joutuneet myrkyt:

Kemikaalit, pesuaineet tai muut ärsyttävät aineet.

Tyypilliset lasten myrkytystilanteet

Lääkkeet:

Yleisyys: Lääkkeet ovat yksi yleisimmistä lasten myrkytysten syistä.

Esimerkkejä vaarallisista lääkkeistä:

Parasetamoli: Yliannostus voi vahingoittaa maksaa.

Rauhoittavat lääkkeet ja unilääkkeet: Voi aiheuttaa hengityksen lamaantumista.

Sydän- ja verenpainelääkkeet: Erityisen vaarallisia pienissäkin määrissä.

Tyypillinen tilanne: Lapsi löytää lääkkeitä pöydältä, lattialta tai käsilaukusta.

Pesuaineet ja kotitalouskemikaalit:

Yleisyys: Tavallisia erityisesti alle 3-vuotiailla.

Esimerkkejä:

Astianpesukoneen tabletit.

Pyykinpesuaineet (nestemäiset ja kapselit).

WC-puhdistusaineet.

Ongelmat: Monet pesuaineet ovat syövyttäviä ja voivat aiheuttaa vakavia vaurioita suussa, ruokatorvessa ja mahassa.

Myrkylliset kasvit ja marjat:

Yleisyys: Usein ulkona leikkivien lasten keskuudessa.

Esimerkkejä:

Myrkylliset kasvit: Kielo, jättiputki, risiini.

Myrkylliset marjat: Susiheinä, varjomarja, orjanlaakeri.

Ongelmat: Nieltynä voi aiheuttaa oksentelua, vatsakipuja tai vakavampia myrkytystiloja.

Kemialliset nesteet:

Yleisyys: Lapset saattavat juoda kemiallisia nesteitä, jotka on säilytetty vaarattoman näköisissä pulloissa.

Esimerkkejä:

Bensiini, tärpätti, maalit, liuottimet.

Etyleeniglykoli (jäätymisenestoaine).

Ongelmat: Monet näistä voivat aiheuttaa hengitysvaikeuksia, hermostohäiriöitä tai jopa kuoleman.

Kosmetiikka ja hygieniatuotteet:

Esimerkkejä:

Käsidesit (alkoholipohjaiset).

Hajusteet, kynsilakanpoistoaineet.

Shampoo tai saippua.

Ongelmat: Useimmat aiheuttavat lieviä oireita, kuten vatsakipua tai oksentelua.

Myrkylliset kaasut:

Esimerkkejä:

Hiilimonoksidi (esim. kaasulämmittimet).

Maalinhöyryt.

Keittiökaasut tai aerosolit.

Ongelmat: Nopeasti hengitettynä hengitysvaikeudet, päänsärky tai tajunnanmenetys.

Ensiapu eri myrkytystilanteissa

Soita välittömästi hätänumeroon 112 välittömästi, jos:

Lapsi on tajuton tai vaikeasti unelias.

Lapsella on hengitysvaikeuksia.

Myrkytys on aiheuttanut voimakasta oksentelua, ripulia tai kouristuksia.

Lapsi on niellyt suuren määrän myrkyllistä ainetta.

Olet epävarma, miten toimia.

Ota mukaan myrkkyä sisältävä pakkaus tai tuoteseloste sairaalaan, jos myrkytys vaatii jatkohoitoa.

a) Myrkyn nieleminen:

Soita välittömästi myrkytystietokeskukseen (p. 0800 147 111 Suomessa) tai hätänumeroon (112):

Anna tiedot:

Mitä ainetta lapsi on niellyt.

Kuinka paljon.

Milloin tapahtui.

Älä anna lapselle hiilitabletteja ilman ohjeistusta:

Vaikka hiilitabletteja käytetään tietyissä myrkytystilanteissa, niiden käyttö tulee aloittaa vain asiantuntijan ohjeesta.

Älä oksennuta lasta:

Oksentaminen voi pahentaa myrkytyksiä, erityisesti syövyttävien aineiden (kuten pesuaineiden) tai bensiinimäisten nesteiden yhteydessä.

Anna vettä tai maitoa, jos suositellaan:

Myrkytystietokeskus tai hätäkeskus antaa tarkat ohjeet. Yleensä pieni määrä vettä tai maitoa voi laimentaa nieltyä myrkkyä.

Tarkkaile oireita:

Hengitysvaikeudet, kouristukset tai tajunnan heikkeneminen ovat merkkejä vakavasta myrkytyksestä.

b) Myrkyn joutuminen iholle:

Huuhtele alue runsaalla vedellä:

Käytä haaleaa vettä ja huuhtele ihoa vähintään 10–15 minuuttia.

Riisu likaantuneet vaatteet:

Vältä koskemasta myrkkyyn.

Tarkkaile ihoa:

Jos iho punoittaa, turpoaa tai on ärtynyt, ota yhteyttä lääkäriin tai myrkytystietokeskukseen.

c) Myrkyn hengittäminen:

Vie lapsi raikkaaseen ilmaan:

Varmista, että ympäristö on turvallinen (esim. sulje kaasuvuoto).

Soita hätänumeroon (112), jos:

Lapsi on tajuton, hengittää vaikeasti tai kärsii hengityskivuista.

Pidä lapsi levossa ja rauhallisena:

Vältä fyysistä rasitusta, joka voi pahentaa oireita.

d) Myrkyn joutuminen silmiin:

Huuhtele silmät runsaalla vedellä:

Käytä haaleaa vettä ja huuhtele silmää vähintään 10–15 minuuttia.

Pidä lapsen silmäluomet auki huuhtelun aikana.

Soita myrkytystietokeskukseen tai hakeudu lapsen kanssa lääkäriin:

Jos oireet jatkuvat (esim. kipu, punoitus tai näön hämärtyminen), hakeudu lapsen kanssa päivystykseen.