Lasten tutkiminen

Ilmoittaudu kurssille ennen oppitunnin aloittamista.

Lasten ensiaputilanteessa tutkiminen ja toiminta etenee järjestelmällisesti. Tärkeintä on säilyttää rauhallisuus. Toimimalla järjestelmällisesti voit varmistaa, että lapsi saa oikeanlaista apua tilanteen vakavuudesta riippuen. Seuraavassa on ohjeet tutkimisen järjestyksestä:

1. Turvallisuuden varmistaminen

Varmista, että ympäristö on turvallinen sinulle ja lapselle. Esimerkiksi siirrä lapsi pois vaarallisesta paikasta (esim. liikenne, tulipalo).

Käytä tarvittaessa suojavälineitä (käsineet, hengityssuojain).

2. Tajunnan arviointi, herättely

Kutsu lasta nimellä ja tarkista, reagoiko hän puheeseen tai kosketukseen.

Jos lapsi ei reagoi, ravista häntä kevyesti olkapäästä.

3. Hengityksen tarkistaminen

Avaa ilmatiet: Aseta lapsi selälleen ja kallista päätä varovasti taaksepäin (neutraali asento alle 1-vuotiaille).

Katso, kuuntele ja tunne hengitystä: Näetkö rintakehän liikkeen? Kuuluuko hengitysääniä?Tunnetko ilmavirran poskellasi?

Normaali hengitystiheys lapsella

Hengitystiheys riippuu lapsen iästä:

Vastasyntynyt 30-60 kertaa min.

Vauva (1-12 kk) 30-50 kertaa min.

Taapero (1-3v) 24-40 kertaa min.

Esikouluikäinen (3-6v) 22-34 kertaa min.

Koululainen (6-12v) 18-30 kertaa min.

Teini-ikäinen (yli 12v) 12-20 kertaa min.

Normaalin hengityksen tuntomerkkien tunteminen on ensiaputaidoissa tärkeää, koska hengitysongelmat ovat usein merkki hätätilanteesta, joka voi olla hengenvaarallinen. Tieto normaalista hengityksestä auttaa tunnistamaan poikkeavuudet ja ryhtymään oikeisiin toimenpiteisiin ajoissa. Korkeampi hengitystiheys voi viitata hengitysvaikeuteen, kuten infektioon, astmakohtaukseen tai hengitysteiden tukokseen.

Normaali hengitys lapsella on rytmistä, hiljaista ja vaivatonta, kun taas epänormaali hengitys voi olla merkki hengitysvaikeuksista tai hätätilanteesta. Tarkkaile onko hengitys pinnallista, ponnistelevaa tai vinkuvaa. Normaalissa hengityksessä rintakehä nousee ja laskee tasaisesti ja symmetrisesti. Pienillä lapsilla hengitykseen voi liittyä vatsan liike, mikä on normaalia.

Iho, huulet ja kynnet ovat normaalin väriset (ei sinertäviä tai harmaita).

4. Hengityksen varmistaminen

Jos lapsi hengittää normaalisti: Aseta hänet kylkiasentoon ja tarkkaile hengitystä.

Jos lapsi ei hengitä normaalisti: Aloita elvytys (imeväisille ja lapsille 5 aloituspuhallusta, sitten 15:2 painelujen ja puhallusten suhde).

5. Verenkierron tarkistaminen

Tutki, vuotaako lapsi verta.

Etsi merkkejä sokista (kalpea iho, viileät raajat, heikentynyt tietoisuus).

Kohonnut syke voi johtua kuumeesta, jännityksestä tai nestehukasta, mutta myös vakavammista syistä, kuten sokista tai hapenpuutteesta.

Normaali sydämen syke lapsella

Normaali sydämen syke (lyöntiä minuutissa):

Vastasyntynyt (0–1 kuukautta): 100–160.

Vauva (1–12 kuukautta): 100–150.

Taapero (1–3 vuotta): 90–140.

Esikouluikäinen (3–6 vuotta): 80–120.

Kouluikäinen (6–12 vuotta): 70–110.

Teini-ikäinen (yli 12 vuotta): 60–100.

6. Vammojen arviointi

Pään alue: Onko haavoja, mustelmia, turvotusta?

Raajat: Onko murtuman tai nyrjähdyksen merkkejä (turvotus, kipu, epäluonnollinen asento)?

Vartalo: Tunnustele varovasti kylkiluita ja vatsaa verenvuodon tai kivun varalta.

Iho: Onko palovammoja, haavoja, turvotusta, tai allergisen reaktion merkkejä (nokkosihottuma, turvotus)?

7. Lapsen rauhoittaminen

Pidä lapsi mahdollisimman rauhallisena ja paikallaan.

Puhu pehmeästi ja lohduttavasti. Lapsi voi pelätä, joten lempeä lähestymistapa auttaa.

8. Soita hätänumeroon 112

Jos tilanne on vakava (esim. hengitysvaikeudet, tajuttomuus, suuri verenvuoto):

Soita heti hätänumeroon ja kerro tarkasti tilanne.

Pysy linjalla ja seuraa ohjeita.