Länsimaissa mieli ja keho on perinteisesti mielletty toisistaan erillisiksi, kuitenkin tiedämme, että hermostomme reagoi mielentiloihimme ja mielentilallamme on merkittävä vaikutus kehoomme. Kun tunnemme olomme uhatuksi tai stressaantuneeksi, sympaattinen hermostomme asettuu taistele tai pakene –tilaan, samaan fyysiseen tilaan, jonka kokisimme ollessamme fyysisessä vaaratilanteessa. Kun olemme rentoutuneita ja rauhallisia, parasympaattinen hermostomme asettaa kehomme lepää ja sulattele –tilaan. Tämä on hyvän aterian jälkeistä kokemusta vastaava tila, jossa olemme avoimempia nauttimaan nykyhetkestä.   

Mielentilamme kehollisten vaikutusten ymmärtäminen on tärkeää sekä hyvinvoinnin että suorituskyvyn kehittämisen kannalta.  Tietoisen läsnäolon harjoituksissa pyrimme saamaan yhteyden omaan kehoomme. Kehomme on viisas. Se voi antaa meille erittäin tarkkaa tietoa olotilastamme, sekä fyysisestä että emotionaalisesta ja kulloisistakin tarpeistamme. Tietoisen läsnäolon avulla pystymme kuuntelemaan tätä tietoa ja opimme tyydyttämään tarpeemme paremmin.   

Tietoisuus kehosta toimii kuin porttina tähän hetkeen. Keho on jo valmiiksi läsnä tässä hetkessä ja suunnatessamme huomiomme keskittyneesti siihen myös mielemme voi palata nykyhetkeen. Kehomme aistimukset seisoessa, istuessa, liikkuessa ja hengittäessä ovat aina käytössämme, kun haluamme olla tässä hetkessä. Nämä aistimukset voivat auttaa meitä olemaan tässä ja nyt, jos ajatuksemme pyörivät mennessä tai tulevassa tai tekevä mieli ajaa meitä suorittamaan kiireen kaupalla.   

Tietoisen läsnäolon kautta havahdumme huomaamaan aistiemme viestit, havahdumme sille, mitä aistimme kertovat. Mielemme ja kehomme vastaanottavat tietoa herkeämättä ja päivittävät sitä hetki hetkeltä.

Jotkut kehon tuntemuksista ovat hyvin hienovaraisia ja jäävät sen vuoksi huomaamatta. Monet tuntemukset ovat taas meille niin tuttuja, että emme pysähdy kuuntelemaan niitä.

Tietoinen läsnäolo kannustaa meitä paneutumaan uudelleen tähän informaatioon näkö-, kuulo-, maku-, haju- ja tuntoaistia käyttämällä. Kun opettelet havainnoimaan ja tarkastelemaan kehosi koko ajan lähettämiä viestejä ja tutustumaan niihin, keräät arvokasta tietoa. Hankit tärkeitä resursseja, joiden avulla pystyt pitämään paremmin huolta itsestäsi ja vastaamaan oikein tarpeisiisi.   

Aistien välityksellä olemme yhteydessä itseemme ja ympärillä olevaan maailmaan. Eroottisuudella voidaan tarkoittaa aistillista ja läsnä olevaa yhteyttä itseen ja toisiin. Eroottisuus on omille aisteille herkistymistä ja niiden tuomalle nautinnolle avautumista. Aistien hyödyntämistä voi harjoitella suuntaamalla tietoisesti huomion niiden tuomiin tuntemuksiin ja havaintoihin. Voit tutustua, millaiset tuntoaistimukset eli kosketuksen tavat, lämpötilat, välineillä tuotettava stimulaatio ja erilaiset materiaalit tuovat itselle mielihyvää ja nautintoa.

Näköaistin avulla voi havaita, millaisten asioiden katselemisesta nauttii. Hajuaistilla on voimakas yhteys muistiin ja sen avulla voi päästä myönteisten mielleyhtymien ja itseä kiihottavien tuoksujen äärelle. Myös makuaistin tuomat nautinnot voivat olla tärkeä osa aistillisuutta. Kuuloaistin ja äänimaailmojen välityksellä voi luoda tunnelmaa ja saavuttaa monenlaisia olotiloja. Seksin aikaisia äänimaailmoja syntyy myös toiminnasta ja ihmisistä itsestään. On tavallista, että seksin aikana ilmeneviin ääniin ja ääntelyihin voi liittyä epävarmuutta tai häpeää. Seksiin kuitenkin saa kuulua monenlaisia kehon ja nautinnon ääniä. Äänen käyttäminen on hyvä tapa lisätä rentouden, vapauden ja nautinnon kokemuksia seksiin. 

Ihon kautta saamme valtavasti informaatiota ympäristöstämme ja aistimme tuntohermopäätteiden kautta kosketusta, kuumaa ja kylmää. Herkistämällä kosketusaistia ja opettelemalla meille sopivia tapoja lisätä nautintoa voimme oppia myös kohtia kehostamme jossa kosketus ei tunnu hyvältä. Eri osissa kehoa voi myös olla että tarvitsemme erilaista kosketusta kuin toisilla alueilla.  

Meillä voi olla myös monia kehoomme liittyviä tapoja. Voimme jännittää tiettyjä alueita, kuten hartioita, otsaa tai vatsaa. Saatamme huomata sen, mutta usein vasta pitkän ajan kuluttua. Niska- ja hartiavaivat sekä ärtyvän suolen oireyhtymä ovat yleisiä vaivoja, jotka liittyvät pitkään jatkuneeseen kehon jännitystilaan. Tietoisen läsnäolon avulla huomaamme, missä kohtaa jännitys tuntuu, ja pystymme palautumaan ja vapautumaan jännityksestä. Saatamme lakata huomaamasta kehomme lähettämiä viestejä tai olla piittaamatta niistä. Jopa perusviestit, kuten nälkä tai väsymys, voidaan kaiken kiireen keskellä sivuuttaa.   

Tämän viikon harjoituksissa katsomme, mitä huomaat, kun asennoidut oman kehosi kokemiseen uteliaisuudella ja vasta-alkajan mielellä. Muista, että ei ole mitään oikeaa tapaa tuntea. Keskity vain havainnoimaan kokemustasi, olipa se sitten millainen tapansa. Kun tulet tietoisemmaksi omasta kehostasi, opit myös tunnistamaan omat rajasi ja kunnioittamaan niitä. Tavoitteena on, että kehotietoisuutemme ja sen myötä kykymme lukea kehon viestejä kasvaa.   

Lukuvinkkejä

Palomäki, Karita & Siira, Juha (2022) Kehon viisaat viestit- Kuuntele, tiedosta ja voi paremmin 

Martin, Minna & Saariranta, Petra (2020) Mielelläni kehossani- Kohti hyväksyvää suhdetta itseen 

Aivoliitto: Keho ja mieli: https://www.aivoliitto.fi/aivoterveys/artikkelit/keho-ja-mieli/#dcdcdb51

Flip Card

Viikon harjoitukset: 

Harjoitus 1 

Hae kehollesi juuri nyt parhaiten sopiva istuma-asento.  

Tarkastele hengityksen tuntua kehossasi. Havainnoi sisään- ja uloshengityksen liike. Missä hengitys tuntuu voimakkaimmin: nenänpäässä, rinnassa, rintakehässä vai ehkä ylä- tai alavatsassa?   

Yrittämättä muuttaa hengityksen virtaamista mitenkään vain tarkastele sen tuntua, rakennetta, muotoa, rytmiä ja kaavaa. Onko hengityksesi hidasta, nopeaa, tasaista, pinnallista tai syvää?   

Seuraa jokaista henkäystä, kun se virtaa sisään, seisahtuu ja alkaa sitten virrata ulos. Pysähdy hetkeksi aina ennen seuraavaa sisäänhengitystä. Kuvittele mielessäsi hiekkaranta, hengitys on kuin meri, joka hyökyy hiekalle aaltona ja sitten vetäytyy valmistautuakseen seuraavaan aaltoon.   

Jos mielesi yrittää hallita hengitystäsi, laita se merkille ja palauta sitten huomiosi, niin monta kertaa kuin on tarpeen, aistimuksiin, joita hengitys virratessaan tuottaa.   

Kokeilen tietoista hengittämistä vuorokauden eri aikoina. Jotkut ajat saattavat olla sinulle sopivampia kuin toiset.   

Harjoitus 2 

Hengityksen lisäksi toinen helppo tapa ankkuroida itsesi tähän hetkeen on viedä huomiosi tiettyyn kehon osaan. Tehdään ensi yksinkertainen käsiharjoitus. Vie huomiosi käsiisi. Tunne tila sormiesi välissä. Tunne käsissäsi virtaava energia. Ota tietoinen hengitys mukaan. Voit myös sulkea silmäsi, jos tunnet olosi niin turvalliseksi. Saman harjoituksen voit tehdä esim. jalkaterällä.  

Harjoitus 3 

Kehoskannaus on monipuolinen harjoitus, jolla on monia myönteisiä vaikutuksia. Suuntaamme siinä huomion yhteen kehon osaan vuorollaan, ja näin keskittymiskykymme kehittyy. Tämä harjoitus lisää myös ymmärrystä siitä, mitä kehomme yrittää meille kertoa. Harjoituksen tarkoituksena on myös parantaa suhdettamme omaan kehoomme. Asetu makaamaan selällesi, joko vuoteelle tai jumppamaton päälle. Levitä halutessasi viltti päällesi ja sulje silmät.   

Kuulostele hetki hengitystäsi ja kehosi tuntemuksia. Kun olet valmis, suuntaa huomio kehosi fyysisiin aistimuksiin, tunne erityisesti kohdat, joissa kehosi on kosketuksessa vuoteeseen tai lattiaan. Salli itsesi jokaisella uloshengityksellä hellittää ja päästää irti, vajota hiukan syvemmälle vasten alustaa.   

Kohdista nyt huomiosi alavatsan fyysisiin tuntemuksiin, siihen miten ne vaihtelevat sisään- ja uloshengityksen myötä. Hengityksen liikkeitä voi olla helpompi seurata, jos asetat toisen kätesi vatsan päälle. Saatat huomata, että jotkut hengitysliikkeet ovat syvempiä, jotkut pinnallisempia ja että jokaisen sisään- ja uloshengityksen välissä on pieni tauko.   

Suuntaa nyt lempeästi huomiosi vasempaan sääreen ja jalkaterään. Keskitä huomiosi jokaiseen varpaaseen vuorotellen. Suuntaa sen jälkeen huomiosi jalkapohjaan ja siirry siitä ylöspäin pitkin vasenta säärtä pohkeeseen, sääreen, polveen ja reiteen.   

Kun olet valmis, hengitä sisään ja tunne miten ilma kulkee sieraimien kautta keuhkoihin, siitä palleaan ja vatsaan ja edelleen vasempaan sääreen ja jalkaterään. Hengitä sitten ulos ja tunne tai kuvittele, miten ilma virtaa takaisinpäin, ensin jalkaterästä sääreen, siitä palleaan ja rintakehään ja viimein sieraimien kautta ulos, Tunne miten jännitykset hellittävät ja poistuvat jokaisen uloshengityksen myötä. Jatka näin muutaman sisään- ja uloshengityksen ajan.   

Jatka tietoisuutesi ja kiinnostuneen huomion keskittämistä vuoron perään kehon eri osien fyysisiin tuntemuksiin. Aina siirtyessäsi kehon osasta toiseen hengitä ensin “sisään” kyseiseen kehonosaan ja päästä uloshengityksellä siitä “irti”. Jos tunnet jossakin päin kehoa jännitystä tai muita voimakkaita tai epämukavia tuntemuksia, suuntaa sisäänhengitys kyseiseen kehonosaan ja koeta uloshengityksen ajan kykysi mukaan aistia jännitysestä irti päästämisen tai sen hellittämisen tunne.  

Skannattuasi tällä tavoin koko kehosi päälaelta varpaisiin, lepää vielä muutama minuutti tietoisena kehostasi ehjänä kokonaisuutena sekä hengityksestä, joka virtaa vapaasti sisälle kehoon ja siitä ulos.  

Harjoitus 4

Voit jatkaa edellistä kehoskannaus harjoitusta lisäämällä siihen kehonkuvan arvostusta lisäävän näkökulman. Se auttaa sinua kokemaan kehosi omaksesi ja arvostamaan sitä muistakin näkökulmista kuin ulkonäön kautta. Oma kehokierroksesi voi olla joka skannauskerralla erilainen.  

Kun olet kerran tehnyt edellisen harjoituksen skannauksen, ota toinen kierros. Tällä kertaa joka kehonosan kohdalla mieti, miten se on hyödyllinen, arvokas ja osa sinua, esim. päälläsi voit ajatella, nähdä ja kokea asioita; suullasi voit puhua, laulaa ja syödä; käsilläsi voit leipoa pullaa, halata ja nostaa lapsen tai koiran syliin; vatsallasi voit sulattaa ja imeyttää syömäsi ravinteet, joilla pidät kehosi elossa ja terveenä; jaloillasi voit nousta ystäväsi kotiin kolmanteen kerrokseen, jonne ei ole hissiä.   

Harjoitus 5

Mene sänkyyn. Jos sinusta tuntuu että olet valmis riisuudu sen verran kuin tunnet luontevaksi, voit myös vähentää vaatetusta harjoituksen edetessä. Voit olla peiton alla tai päällä. Ota hyvä ja rento asento. Kuuntele, miltä kehossasi tuntuu. Jos olet alasti tunnustele, miltä lakana tai peite tuntuu vartalollasi. Älä oleta tai odota mitään. Mikäli haluat, voit kertoa itsellesi ääneen, miltä kehossasi juuri nyt tuntuu.   

Pyri siihen, että et anna menneiden tapahtumien tai aikaisempien käsitysten tuntua juuri nyt kehossasi. Ole vain tässä hetkessä. Luota, että pystyt havainnoimaan ja oppimaan kehosi avulla. Mitä haluaisit nyt tehdä? Kokeile sitä rohkeasti. Sinulla on siihen juuri nyt varattuna aikaa. Ota vastaan se, mitä kehosi sinulle viestii ja tarjoaa. Älä muuta mitään viestissä ja tarjouksessa. Pyri vaientamaan kaikki häiritsevät ajatukset.  

Nyt on aika keskittyä kehon tuntemuksiin. Yksinkertaista ajatuksiasi toteamalla esimerkiksi: ”Tämä on vain käteni, joka koskettaa rintojani, pakaroitani, genitaalejani”. Tunnustele, haluaako kehosi nyt lisää kosketusta vai onko hyvä juuri näin. Ole herkkä ja riittävän varovainen. Pidä kaikki aistit avoimena. Sinun ei ole pakko tehdä mitään. Toisaalta sinulla on mahdollisuus kokea kehosi ehkä uudellakin tavalla.  

Mikäli kehosi hätkähtää kosketustasi, lopeta. Kokeile jotakin uutta, kun kehosi on valmis haluamaan uutta kosketusta. Ensimmäisellä kerralla voi käydä niin, että et pääse kovin pitkälle. Voit jatkaa harjoitusta niin pitkään kuin haluat tai palata siihen myöhemmin uudelleen.