
Ihmisillä on luontaisesti kaksi erilaista mielen toimintatapaa: tekevä mieli ja oleva mieli. Näiden tilojen ymmärtäminen ja tasapainottaminen on mindfulnessin ytimessä. Ne vaikuttavat siihen, miten koemme arjen, käsittelemme stressiä ja löydämme rauhaa kiireen keskellä.
Nykymaailmassa elämme suurelta osin “tekevän mielen” ohjaamina. Tämä mielen tila on suorittava, tavoitteellinen ja ongelmanratkaisuun keskittynyt. Se auttaa meitä suunnittelemaan, analysoimaan ja navigoimaan päivittäisiä haasteita. Tekevä mieli on tärkeä – sen ansiosta saavutamme tavoitteita, opimme uutta ja selviämme arjen vaatimuksista. Kuitenkin jatkuva tekemisen tila voi johtaa stressiin, ylikuormitukseen ja kyvyttömyyteen rentoutua. Esimerkiksi työpäivän aikatauluttaminen tai kodin siivous on usein tekemisen mielen ohjaamaa. Vaikka tekevä mieli on välttämätön elämänhallinnan väline, liiallinen sen varassa eläminen voi johtaa stressiin ja ylikuormitukseen. Kun olemme jatkuvasti suorittamisen tilassa, keho ja mieli eivät pääse lepäämään.
Oleva mieli toimii vastapainona kiireiselle tekemiselle. Se keskittyy nykyhetkeen ja siihen, mitä tapahtuu juuri nyt. Olevassa mielessä ei pyritä saavuttamaan mitään, vaan yksinkertaisesti ollaan läsnä ja otetaan vastaan hetki sellaisena kuin se on. Oleva mieli ei pyri ratkaisemaan ongelmia tai saavuttamaan tavoitteita, vaan keskittyy kokemaan asioita sellaisina kuin ne ovat. Se antaa meille mahdollisuuden hengähtää ja nauttia hetkestä. Oleva mieli ilmenee, kun istumme auringossa, tunnemme sen lämmön ihollamme tai kuuntelemme lempimusiikkiamme ilman kiirettä. Tämä mielen tila tuo tasapainoa kiireiseen arkeen ja auttaa meitä palautumaan henkisesti ja fyysisesti.
Kun olemme olevassa mielessä, emme arvioi, suunnittele tai ratkaise. Sen sijaan huomaamme, miltä asiat tuntuvat: auringon lämpö ihollamme, hengityksen liike kehossamme tai lintujen laulu ympärillämme. Olevan mielen tila tuo rauhaa ja avaa meidät kokemaan elämää syvemmin. Oleva mieli ei ole hyödyllinen vain rentoutumisessa, vaan se myös auttaa meitä palautumaan stressistä ja arvostamaan pieniä asioita. Se muistuttaa, että elämä ei ole pelkästään tavoitteiden saavuttamista, vaan myös hetkien kokemista.
Tekevän ja olevan mielen erot voi tiivistää seuraavasti:
Tekevä mieli | Oleva mieli |
---|---|
Suunnittelee ja analysoi | Hyväksyy hetken sellaisenaan |
Keskittyy menneeseen tai tulevaan | Keskittyy nykyhetkeen |
Pyrkii saavuttamaan jotain | Ei pyri mihinkään |
Usein stressaantunut | Rauhallinen ja avoin |
Tekevä ja oleva mieli täydentävät toisiaan. Ne ovat kuin kaksi elämän eri puolta, jotka yhdessä muodostavat tasapainoisen kokonaisuuden. Näiden mielen tilojen tasapainottaminen on avain hyvinvointiin. Tekevä mieli auttaa meitä saavuttamaan tavoitteita, mutta oleva mieli antaa meille mahdollisuuden levätä, palautua ja nauttia hetkistä. Mindfulness auttaa meitä ymmärtämään, milloin on aika tehdä ja milloin on aika olla. Kun opimme tasapainottamaan nämä kaksi mielen tilaa, voimme vähentää stressiä, lisätä läsnäoloa ja kokea elämän aidommin.
Mindfulness pyrkii yhdistämään nämä kaksi mielen tilaa tasapainoiseksi kokonaisuudeksi. Tavoitteena ei ole “tekevän mielen” poistaminen – se on välttämätön osa elämäämme.

Sen sijaan opimme siirtymään joustavasti tekevästä mielestä olevaan mieleen silloin, kun tilanne sitä vaatii. Näin voimme vähentää stressiä ja kokea enemmän rauhaa ja hyvinvointia.
Hyvinvoinnin kannalta on olennaista, että osaa liikkua joustavasti olemisen ja tekemisen mielentilojen välillä. Käytännössä tämä tarkoittaa vapautta valita, mihin huomionsa kohdistaa. Tekemisen mielentilaa luonnehtii pakonomaisuus, ja olemisen tilaa luonnehtii sallivuus. Siirtyminen tilasta toiseen edellyttää mielentilan tiedostamista ja tarkkaavuuden suuntaamista.
Kuntouimari voi esimerkiksi käyttää tekevää mieltä laskeakseen uimaansa matkaa ja seuratakseen kelloa, arvioidakseen uiko osuuden riittävän nopeasti. Jos sama uimari käyttäisi olevaa mieltä, hän kokisi varsinaisen uimisen ja huomaisi kehonsa liikkeen vedessä, näkisi ja kuulisi, mitä hänen ympärillään tapahtuu. Kun tajuamme tietoisen läsnäolon kautta, mitä mielen tilaa kulloinkin käytämme, voimme kytkeä aina päälle tehtävään sopivan vaihteen.
Joskus saatat huomata, että olet tekemisen tilassa, kun esimerkiksi murehdit asioita. Tällöin voit siirtyä olemisen mielentilaan siten, että siirrät tarkkaavuutesi tähän hetkeen. Tässä hetkessä huomioit, mitä näet ja kuulet. Suhtaudut ajatuksiisi ja tunteisiisi kuin mihin tahansa muihin ärsykkeisiin.
Mindfulness-harjoitukset tarjoavat työkaluja siirtyä tekevästä mielestä olevaan mieleen. Kyse ei ole siitä, että yrittäisimme poistaa tekemisen mielen, vaan siitä, että opimme siirtymään joustavasti näiden tilojen välillä. Kun löydämme tasapainon, elämästä tulee kokonaisvaltaisempaa ja mielekkäämpää.
Viikon harjoitukset
Siirtyminen tekevästä mielestä olevaan mieleen
Kun tunnet, että mielesi käy ylikierroksilla, ota hetki aikaa itsellesi. Istu alas ja sulje silmäsi. Keskity hengitykseesi. Tunne, kuinka ilma kulkee sisään ja ulos kehostasi. Mitä tunnet kehossasi? Mitä ääniä kuulet? Mitä ajatuksia mielesi tuottaa? Älä arvostele tai analysoi – anna kaiken olla juuri niin kuin se on. Anna itsesi vain olla tässä hetkessä ilman tarvetta tehdä mitään.
Tämä harjoitus vie vain muutaman minuutin, mutta sen vaikutukset voivat olla merkittäviä. Siirtyminen olevaan mieleen rauhoittaa hermostoa ja auttaa palautumaan arjen kiireistä.
Hetkessä pysähtyminen

Valitse päivän aikana hetki, jolloin pysähdyt täysin.
Sulje silmäsi, hengitä syvään ja huomioi hengityksesi rytmi.
Mitä tunnet kehossasi? Mitä ääniä kuulet?
Tämä yksinkertainen harjoitus siirtää sinut olevaan mieleen. Kesto: 1–3 minuuttia.
Aika tekemiselle ja olemiselle
Harjoituksen tavoitteena on löytää tasapaino tekevästä ja olevasta mielestä päivän aikana. Jaa päiväsi kahteen osaan: aika tekemiselle ja aika olemiselle. Tekemisen aikana keskity suorittamaan tehtäviä tietoisesti. Olemisen aikana luo hetki, jolloin vain istut, kuuntelet musiikkia tai hengität – ilman aikomusta tehdä mitään hyödyllistä.
Kolmen vaiheen harjoitus
Harjoitellaan siirtymistä tekevästä mielestä olevaan mieleen ja takaisin. Ensimmäinen vaihe (tekeminen): Mieti hetki, mitä tehtäviä sinun tulee tehdä seuraavaksi. Anna mielesi suunnitella. Toinen vaihe (pysähtyminen): Pysähdy ja keskity hengitykseesi. Huomaa, miltä kehosi tuntuu. Anna tekemisen mieli siirtyä syrjään. Kolmas vaihe (oleminen): Ole täysin läsnä hetkessä – ilman tavoitteita tai suunnitelmia. Tunne hetken rauha. Kesto: 5–10 minuuttia.