Länsimaissa mieli ja keho on perinteisesti mielletty toisistaan erillisiksi. Kuitenkin tiedämme, että hermostomme reagoi mielentiloihimme ja mielentilallamme on merkittävä vaikutus kehoomme. Kun tunnemme olomme uhatuksi tai stressaantuneeksi, sympaattinen hermostomme asettuu taistele tai pakene –tilaan, samaan fyysiseen tilaan, jonka kokisimme ollessamme fyysisessä vaaratilanteessa. Kun olemme rentoutuneita ja rauhallisia, parasympaattinen hermostomme asettaa kehomme lepää ja sulattele –tilaan. Tämä on hyvän aterian jälkeistä kokemusta vastaava tila, jossa olemme avoimempia nauttimaan nykyhetkestä.  

Mielentilamme kehollisten vaikutusten ymmärtäminen on tärkeää sekä hyvinvoinnin että suorituskyvyn kehittämisen kannalta.  Tietoisen läsnäolon harjoituksissa pyritään saamaan yhteys omaan kehoon. Kehomme on viisas. Se voi antaa meille erittäin tarkkaa tietoa olotilastamme, sekä fyysisestä että emotionaalisesta ja kulloisistakin tarpeistamme. Tietoisen läsnäolon avulla pystymme kuuntelemaan tätä tietoa ja opimme tyydyttämään tarpeemme paremmin.  

Tietoisuus kehosta toimii kuin porttina tähän hetkeen. Keho on jo valmiiksi läsnä tässä hetkessä ja suunnatessamme huomiomme keskittyneesti siihen myös mielemme voi palata nykyhetkeen. Kehomme aistimukset seisoessa, istuessa, liikkuessa ja hengittäessä ovat aina käytössämme, kun haluamme olla tässä hetkessä. Nämä aistimukset voivat auttaa meitä olemaan tässä ja nyt, jos ajatuksemme pyörivät mennessä tai tulevassa tai tekevä mieli ajaa meitä suorittamaan kiireen kaupalla.  

Tietoisen läsnäolon kautta havahdumme huomaamaan aistiemme viestit, havahdumme sille, mitä aistimme kertovat. Mielemme ja kehomme vastaanottavat tietoa herkeämättä ja päivittävät sitä hetki hetkeltä. Jotkut kehon tuntemuksista ovat hyvin hienovaraisia ja jäävät sen vuoksi huomaamatta. Monet tuntemukset ovat taas meille niin tuttuja, että emme pysähdy kuuntelemaan niitä. Tietoinen läsnäolo kannustaa meitä paneutumaan uudelleen tähän informaatioon näkö-, kuulo-, maku-, haju- ja tuntoaistia käyttämällä. Kun opettelet havainnoimaan ja tarkastelemaan kehosi koko ajan lähettämiä viestejä ja tutustumaan niihin, keräät arvokasta tietoa. Hankit tärkeitä resursseja, joiden avulla pystyt pitämään paremmin huolta itsestäsi ja vastaamaan oikein tarpeisiisi.  

Meillä voi olla myös monia kehoomme liittyviä tapoja. Voimme jännittää tiettyjä alueita, kuten hartioita, otsaa tai vatsaa. Saatamme huomata sen, mutta usein vasta pitkän ajan kuluttua. Niska- ja hartiavaivat sekä ärtyvän suolen oireyhtymä ovat yleisiä vaivoja, jotka liittyvät pitkään jatkuneeseen kehon jännitystilaan. Tietoisen läsnäolon avulla huomaamme, missä kohtaa jännitys tuntuu, ja pystymme palautumaan ja vapautumaan jännityksestä. Saatamme lakata huomaamasta kehomme lähettämiä viestejä tai olla piittaamatta niistä. Jopa perusviestit, kuten nälkä tai väsymys, voidaan kaiken kiireen keskellä sivuuttaa.  

Tämän viikon harjoituksissa katsotaan, mitä huomaat, kun asennoidut oman kehosi kokemiseen samalla uteliaisuudella ja vasta-alkajan mielellä kuin ensimmäisen viikon tietoisen syömisen harjoituksessa.

Muista, että ei ole mitään oikeaa tapaa tuntea. Keskity vain havainnoimaan kokemustasi, olipa se sitten millainen tapansa. Kun tulet tietoisemmaksi omasta kehostasi, opit myös tunnistamaan omat rajasi ja kunnioittamaan niitä. Tavoitteena on, että kehotietoisuutemme ja sen myötä kykymme lukea kehon viestejä kasvaa.  

Viikon harjoitukset

Käsiharjoitus

Hengityksen lisäksi toinen helppo tapa ankkuroida itsesi tähän hetkeen on viedä huomiosi tiettyyn kehon osaan. Tehdään ensi yksinkertainen käsiharjoitus. Vie huomiosi käsiisi. Tunne tila sormiesi välissä. Tunne käsissäsi virtaava energia. Ota tietoinen hengitys mukaan. Voit myös sulkea silmäsi, jos tunnet olosi niin turvalliseksi. Saman harjoituksen voit tehdä esim. jalkaterällä.  

Kehoskannaus

Kehoskannaus on monipuolinen harjoitus, jolla on monia myönteisiä vaikutuksia. Suuntaamme siinä huomion yhteen kehon osaan vuorollaan, ja näin keskittymiskykymme kehittyy. Tämä harjoitus lisää myös ymmärrystä siitä, mitä kehomme yrittää meille kertoa. Harjoituksen tarkoituksena on myös parantaa suhdettamme omaan kehoomme. Asetu makaamaan selällesi, joko vuoteelle tai jumppamaton päälle. Levitä halutessasi viltti päällesi ja sulje silmät.  

Kuulostele hetki hengitystäsi ja kehosi tuntemuksia. Kun olet valmis, suuntaa huomio kehosi fyysisiin aistimuksiin, tunne erityisesti kohdat, joissa kehosi on kosketuksessa vuoteeseen tai lattiaan. Salli itsesi jokaisella uloshengityksellä hellittää ja päästää irti, vajota hiukan syvemmälle vasten alustaa.  

Kohdista nyt huomiosi alavatsan fyysisiin tuntemuksiin, siihen miten ne vaihtelevat sisään- ja uloshengityksen myötä. Hengityksen liikkeitä voi olla helpompi seurata, jos asetat toisen kätesi vatsan päälle. Saatat huomata, että jotkut hengitysliikkeet ovat syvempiä, jotkut pinnallisempia ja että jokaisen sisään- ja uloshengityksen välissä on pieni tauko.  

Suuntaa nyt lempeästi huomiosi vasempaan sääreen ja jalkaterään. Keskitä huomiosi jokaiseen varpaaseen vuorotellen. Suuntaa sen jälkeen huomiosi jalkapohjaan ja siirry siitä ylöspäin pitkin vasenta säärtä pohkeeseen, sääreen, polveen ja reiteen.  

Kun olet valmis, hengitä sisään ja tunne miten ilma kulkee sieraimien kautta keuhkoihin, siitä palleaan ja vatsaan ja edelleen vasempaan sääreen ja jalkaterään. Hengitä sitten ulos ja tunne tai kuvittele, miten ilma virtaa takaisinpäin, ensin jalkaterästä sääreen, siitä palleaan ja rintakehään ja viimein sieraimien kautta ulos, Tunne miten jännitykset hellittävät ja poistuvat jokaisen uloshengityksen myötä. Jatka näin muutaman sisään- ja uloshengityksen ajan.  

Jatka tietoisuutesi ja kiinnostuneen huomion keskittämistä vuoron perään kehon eri osien fyysisiin tuntemuksiin. Aina siirtyessäsi kehon osasta toiseen hengitä ensin “sisään” kyseiseen kehonosaan ja päästä uloshengityksellä siitä “irti”. Jos tunnet jossakin päin kehoa jännitystä tai muita voimakkaita tai epämukavia tuntemuksia, suuntaa sisäänhengitys kyseiseen kehonosaan ja koeta uloshengityksen ajan kykysi mukaan aistia jännitysestä irti päästämisen tai sen hellittämisen tunne. 

Skannattuasi tällä tavoin koko kehosi päälaelta varpaisiin, lepää vielä muutama minuutti tietoisena kehostasi ehjänä kokonaisuutena sekä hengityksestä, joka virtaa vapaasti sisälle kehoon ja siitä ulos. 

Arvostava kehoskannaus

Voit jatkaa edellistä kehoskannaus harjoitusta lisäämällä siihen kehonkuvan arvostusta lisäävän näkökulman. Se auttaa sinua kokemaan kehosi omaksesi ja arvostamaan sitä muistakin näkökulmista kuin ulkonäön kautta. Oma kehokierroksesi voi olla oka skannauskerralla erilainen. 

Kun olet kerran tehnyt edellisen harjoituksen skannauksen, ota toinen kierros. Tällä kertaa joka kehonosan kohdalla mieti, miten se on hyödyllinen, arvokas ja osa sinua. Päälläsi voit ajatella, nähdä ja kokea asioita; suullasi voit puhua, laulaa ja syödä; käsilläsi voit leipoa pullaa, halata ja nostaa lapsen tai koiran syliin; vatsallasi voit sulattaa ja imeyttää syömäsi ravinteet, joilla pidät kehosi elossa ja terveenä; jaloillasi voit nousta ystäväsi kotiin kolmanteen kerrokseen, jonne ei ole hissiä.   

Kehon säätila

Suuntaa hetkeksi huomio kehoon tilanteessa, jossa olet. Anna huomiosi tarkentua alueille, joilla havaitset tuntemuksia. Vaihtoehtoisesti voit antaa havainnoinnin aallon edetä läpi koko kehon varpaista päälaelle ja antaa huomiosi pysähtyä hetkeksi alueille, joissa tunnistat tuntemuksia kehossasi. Millainen kehosi säätila on juuri nyt? Mitä havaintosi kertovat? 

Tuo huomiosi takaisin tilanteeseen, jossa olet.

Voit edelleen kuitenkin säilyttää avoimen yhteyden kehosi tuntemuksiin. Voit olla tietoinen siitä, miten saamasi uusi tieto kehosi tuntemuksista voi vaikuttaa toimintaasi tilanteessa.

Voit näin tietoisesti valita tapasi toimia ja ohjata itsesi kohti onnistumista.