Stressitason kartoitus

Ilmoittaudu kurssille ennen oppitunnin aloittamista.

Oma arviointi

Stressiä voi mitata monin keinoin ja netistä löytyy paljon erilaisia stressitestejä, joita voi käyttää oman tilanteen tarkasteluun ja oivaltamiseen. 

Olemme koostaneet yksinkertaisen itsearvioinnin, jonka tarkoitus on pysäyttää pohtimaan omaa tilannetta. 

1. Pohdi oma stressitasosi väliltä 1-10

(1 ei stressiä ja 10 vaikea stressitila)

2. Kuinka kauan koet, että olet ollut edellä kuvaamallasi tasolla stressin suhteen?

3. Miten nukut? Valitse joku tai useampi seuraavista.

  • Nukahdan helposti
  • Herään öisin
  • En saa unta
  • Työasiat/arjen asiat tulevat uniin
  • Herään liian aikaisin (mm. ennen herätyskelloa)
  • Pureskelen hampaita öisin
  • Nukun usein päiväunet

4. Millaiset asiat aiheuttavat Sinulle stressiä? 

5. Miten stressaat eli minkälaisia oireita saat stressaantuneena? 

6. Mitkä asiat Sinulla vähentävät stressiä?

7. Miten jaksat arjessa? Valitse joku tai useampi seuraavista

  • Tunnen jaksavani hyvin sekä työssä että vapaa-ajalla
  • Olen usein uupunut työpäivän tai opiskelupäivän päätteeksi
  • Arkena en jaksa tehdä vapaa-ajalla mitään, mutta viikonloppuisin nautin vapaasta
  • Viikonloput menevät täysin voimien palauttamiseen, jotta jaksan seuraavan viikon
  • Olen jatkuvasti uupunut ja selviydyn enkä enää palaudu kunnolla 

8. Pohdi koetko, että elämässäsi on liiaksi tekemistä? Jos koet, miten voisit helpottaa taakkaa?

9. Pystytkö palautumaan ja nauramaan vapaa-ajalla? 

Stressitasotestin voit täyttää täällä ja silloin saat omat vastauksesi talteen. 

Huomioi, että terveystietojen keräämiseen tarvitsemme pankkitunnuksilla allekirjoitetun tietosuojalomakkeen. Suosittelemme yksilöityjen terveystietojen sijaan toteamaan tarvittaessa esimerkiksi “minulla on henkilökohtainen syy, joka vaikuttaa”.

Tärkeää on myöntää itselleen olevansa stressaantunut ja haluavansa muutosta. 

Tiedostaminen on ensimmäinen askel muutokseen ja palautumiseen. 

Stressissä ihmisen voimat hoitaa haasteita ja vaatimuksia ovat tiukilla. Tilapäinen negatiivisempi stressi kuuluu elämään, mutta on tärkeää tunnistaa se ajoissa, jotta tilanne ei johda pidempiaikaiseen stressiin. 

Stressin oireet voivat olla niin ajattelun tasolla, tunnetasolla kuin fyysisiä oireita.

Useimmiten oireet vaikuttavat mieleen. Stressin oireet voi näkyä ärtymisenä, levottomuutena, ahdistuneisuutena, masentuneisuutena tai alavireisyytenä, jännittyneisyytenä, muistiongelmina, vaikeuksina tehdä päätöksiä sekä unihäiriöinä. 

Stressin fyysisiä oireita voivat olla esimerkiksi stressipäänsärky, huimaus, sydämentykytys, hikoilu, jatkuva sairastelu, pahoinvointi ja vatsavaivat.